To love and to be loved.

Hei kaikki ! Arvatkaa, tämä on ihana tunne, kun vihdoin (viiden eri lääkkeen ja antibiottikuurin voimin) olen hiukan paremmassa kunnossa, Jipiii ! Tänään jopa raahauduin kouluun (koska tiesin, ettei meillä tule olemaan kuin pari normaalia tuntia), sillä halusin toivottaa kaikille mukavaa ystävänpäivää. Siellä olikin käynnissä kunnon rakkauskarkelot, ja koko koulu oli koristeltu erilaisilla, punaisilla sydämillä. Pihalla myytiin kaikkea söpöä ja rakkausaiheista krääsää ja herkkuja. Myös salaisia viestejä sai lähettää, jotka toimitti perille Cupido-asuun pukeutunut, superhauska ystäväni, Paco. Sain itsekin yhden salaisen viestin, jossa vannottiin ikuista rakkautta. Tiedän kyllä, että se oli juuri tämä enkeliasuinen kaverini.. Olin silti aika otettu :)

Täällä päin maailmaa tämä Velentine's day-rumba on hiukan isompi juttu, kuin Suomessa. Jenkkimeiningillä mennään ja kaikille annetaan kortteja ja suklaata. Itsekin sain yllättävän monilta kaikenmaailman korttja, sukalita ja tikkareita yms. On muuten mahtavaa huomata, että olen todella saanut tämän seitsemän kuukauden aikana paljon uusia kavereita ja muutaman ihan oikean ystävänkin. Anyways, tämmösiä söpöjuttuja sain:


Yksi ystävistäni oli ostanut minulle tuollaisen suloisen kännykkäenkelin, joka nyt keikkuu puhelimeni mukana. Koskaan aikaisemmin en ollut tässä kapistuksessa pitänyt mitään korua, sillä mielestäni paikka, josta koru roikkuu on aika typerä (niin kuin siellä puhelimen alapuolella, sillälailla oudosti..). Tämän nyt silti laitoin ja se on tosi kiva.


Kävin tänään myös poistattamassa rakennekynteni. Akryylit saivat kyytiä, olin totaalisen kyllästynyt niihin. Haaveilin hetken jopa aivan lyhyistä nysäkynsistä tämän pitkän rakennekynsikauden jälkeen, mutta päätettiimpä silti kokeilla, että suostuisivatko hauraat, omat kynteni pitämään edes hiukan mittaa. Monta kerrosta vahvistavia lakkoja, kynsinauhojen siistintä, ranskalainen manikyyri ja tsädääm, lopputulos on parempi kuin uskalsin edes toivoa. Saanko siis esitellä, kauniit, omat kynteni ! Toivon todella, että jaksan nyt pitää niistä huolta, että ne pysyisivät myös jatkossa näin siisteinä.. Saas nähdä, Jos siis lopetan salamyhkäisesti kynsistäni löpisemisen, voitte arvata, että olen ne nakertanut lyhyiksi. Yritän silti pysyä tavoitteessani ja pitää kynnet kuosissa !


Sitten vielä loppuun haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa ystävänpäivää ! Mielestäni vuodessa pitäisi olla 365 päivää aikaa muistaa ystäviään ja rakkaitaan, mutta aina se ei ole mahdollista. Nytkin, täällä ollessani, olen pitkän aikaa erossa kaikista rakkaimmistan, ja jokaiseen heistä on mahdotona pitää yhteyttä joka päivä, niin kuin myös heidän kiireensä vaikuttavan siihen, miten he ehtivät kysellä minun kuulumisiani ja vointejani. Toivon siis, että edes tämä yksi päivä vuodesta olisi täysin omistettu kaikille ihanille ja kultaakin arvokkaamille ystäville, joita minä onnekkaana omistankin hyvin monta. Olen asiasta mielettömän onnellinen ! Muistakaa siis ystäviänne ja rakkaitanne ja sitä, miten tylsää, surullista, kamalaa ja tyhjää elämä olisikaan ilman heitä.

Kauan eläköön ystävät !