tiistaina, maaliskuuta 17, 2009

May I present you: Finnish food !

Anteeksi katoamiseni, mutta blogger ei eilen eikä tänään ole suostunut kanssani yhteistyöhön, kuin vasta nyt yömyöhään. Pakko siis käyttää tilaisuus hyväksi ja väsätä tämä postaus kasaan nyt.

Niin kuin jo aikaisemmin vinkkasin, väsäsin silloin lauantaina Suomi-ruokaa. Ostin kaupasta lohifileen, sitruunoita, meirusuolaa ja perunoita. Uunilohta halusin valmistaa, vaikka minulla ei ollut mitään hajua miten ja mistä lähteä liikkeelle (internettiin en ehtinyt lunttaamaan mitään ohjetta..), mutta sivelin loheen suolaa, leikkelin sen alle sitruunan viipaleiksi ja tökkäsin (kaasu)uuniin.


Lämpötilasta eikä ajasta ole mitään käsitystä, mutta siinä vaiheessa, kun kala näytti hyvältä, otin sen ulos ja maistoin. Ja hyväähän se oli !!
Vielä pippuria, suolaa ja sitruunalohkoja päälle, salaatinlehtiä koristeeksi alle ja voilaaaa, uunilohi á la Sandra on valmis !


Tässä vaiheessa olin keittänyt perunat kypsiksi. Lisäsin sekaan suuren tilkan maitoa, mahtinokareen voita ja jättihyppysellisen suolaa. Sitten sörssäsin kaiken mössöksi.


Naapurikaupungista vierailulle tullut suomalaistyttö, Emilia, oli tuonut mukanaan äitinsä lähettämiä hapankorppuja ja ruisnappeja. Olin käynyt myös kaupasta hakemassa Finlandia Vodka-pullon, josta sitten tarjoilimme kaikille snapsit maistiaisiksi.


Esittelimme ruokamme ja kerroimme, että lohta ja pottua siksi, kun Suomessa syödään paljon kalaa ja perunaa. Ja Vodkaa ei paljon tarvinnut selitellä.. Keskityin selvästi shottilasien täyttämiseen ankarasti. Minulla olisi tästä koko hördellistä videokin, jossa kuuluisi meidän selostukset, mutta olen niin toope, etten osaa tänne mitään videoita laittaa. Huomio siis kaikki nörtit ja muut älykkäät ! Miten saan videon tänne näkyviin..?


Emilian kanssa ylpeinä ruokasessiomme jälkeen.


Vaikka omat sörsselimme olivat todella onnistuneet ja maukkaat, myös ranskalaisten herkut saivat veden kielelle; he tarjosivat patonkia, juustoja, punaviiniä ja ihanaa herkkuomenapiirakkaa. Taisin kuitenkin jumittua juustojen kohdalle aika pitkäksi aikaa. Suomessa niitä tuli syötyä aika paljon, täällä en ole kertaakaan edes maistanut mitään ranskalaista moneen kuukauteen. Oli kuitenkin juuri niin hyvää kuin muistinkin.


Tässä poseerasin ihanan host-veljleni, Danielin kanssa, joka on tulossa ensivuodeksi Suomeen vaihtoon. Arvatkaa kuka on aika iloinen asiasta ?! Vinkki: Hän pitää tätä blogia ja nimi alkaa S-kirjaimella.


Juhlien laannuttua ja vieraiden lähdettyä kävimme viellä moikkaamassa ystäviäni. Ranskalaisen Gaellen, taiwanilaisen Angelin ja Emilian oli tarkoitus yöpyä luonamme, joten he tulivat mukaani.


Yksi parhaista mexicolaisista kavereistani, Laura, joka on lähdössä ensivuodeksi Ranskaan vaihtoon. Pitää sitten ehdottomasti käydä moikkaamassa häntä ja treenaamassa espanjaa, ettei se aivan unohdu.

2 kommenttia:

Roosa kirjoitti...

Kuulostaa ihan perusranskalaiselta toi niiden ruoka :D Tuolla sapuskalla sitä tuli melkein elettyä ne neljä päivää kun olin Pariisissa pari vuotta sitten ;)

Sandra kirjoitti...

Roosa: No tollastahan se on, suurin piirtein.. Namnam, mutta aika lihottavaa, ku kattoo niiden juustojen rasvamääriä ja vaaleeta leipää päivät pitkät. Mut jos siellä käy vaan lomalla niin hyvin pärjää vaikka parikin viikkoa noilla ;)