Gripe Porcine.

Huhuu ! Täällä ollaan taas, pirteänä kuin peipponen !
Aika on kulunut ihan hujauksessa ja kolme viimeistä viikkoa ovat olleet varmasti elämäni upeinta ja tapahtumarikkainta aikaa. Reissusta ei ainakaan hetkeen ole mitään suurempaa postausta tulossa, kaikkea on ensiksi sulateltava hetki ja odotella, että saan pääni ja ajatukseni järjestykseen. Kun päässä ei enään kiepu kaikenmaailman asiat karusellin tavoin, voin yrittää tehdä kunnon postauksen ikimuistoisesta matkastamme.

Monia varmasti mietityttää tämä sikainfluenssa ja että miten asiaan suhtaudutaan täällä Mexicossa, josta koko juttu on lähtöisin.
Kuullessani asiasta ensimmäisen kerran, muistaakseni lauantaina 25.5 tai sunnuntaina 25.6, oli säikähdys aika suuri. Siitä seuraavat päivät olivat aikamoista uutistenkatselua ja hämmästelyä, että mitä tässä maassa oikein tapahtuu. Itse olin kuitenkin onnekas, sillä olin tuolla hetkellä todella kaukana Mexico Citystä ja sen lähiympäristöstä, jossa tauti jylläsi.

Elimme siis rentouttavaa rantaelämää muutaman päivän ja mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden varalle. Vaihto-oppilasjärjestö AFS oli päättänyt lähettää jokaisen Mexicossa oleskelevan nuoren kotiin sairastumisriskin välttämiseksi. Oma järjestöni, Rotary, ei ollut kuitenkaan mitään tällaista pohtinutkaan. Olimme monet kerrat yhteydessä Suomen Rotareihin ja omat Mexicon Rotary-clubimme lähetti meille paljon informaatiota viruksesta ja että miten tulisi toimia tartunnan välttämiseksi. Päätimme, että jos tilanne ei rupea rauhoittumaan viikon sisällä, on varmastikin parasta vaihtaa Suomeen paluupäivä ensimmäiseksi mahdolliseksi. Ajatus kammotti ja pelotti, mitä jos en ehtisikään hyvästellä kaikkia ystäviäni kunnolla ?

Muutaman päivän kuluessa asiasta oli jo aivan erilaisia uutisia ja tilanne näytti paremmalta. Faktaa on, että tähän menessä tautiin epäillään kuolleen reilut 150 ihmistä, mutta todistetusti juuri tähän virukseen on kuollut vain alle 30 henkilöä ja luku on koko Mexicon väkiluvusta about 0.000004%, joten ei mitenkään päätähuimaava. Pelkästään Pohjois-Amerikassa kuolee vuosittain noin 35 000 ihmistä normaaliin influenssaan ja kun miettii, että juuri viimepäivinä tapahtui Irakissa itsesurmaisku, jossa kuoli yli 70, joten ei tämä porsasyskään kuolleiden määrä ole todellakaan suuri. Viruksen uhrit ovat olleet huonoissa olosuhteissa eläviä köyhiä ihmisiä ja päässeet sairaalahoitoon aivan liian myöhään. Tauti ei myöskään leijaile ilmassa, eivätkä ihmiset kuole kaduilla kävellessään. Virus tarttuu pisaran kautta, eli tämän takia ihmiset käyttävät niitä uutisissa nähtyjä naamasuojia. Tartunnan välttämiseksi ahkera käsienpesu on silti paljon tehokkaampi tapa välttää pöpöt, kuin mikään kasvomaski.

Tämä pikku-poika ei tainnut tietää yhtikäs mitään possunuhasta..

Elokuvateatterit, kirkot, koulut, kauppakeskukset yms. ovat olleet muutamat viimepäivät kiinni. Myös jalkapallo-ottelut ja konsertit ovat peruutettu, juuri tuollaisissa paikoissa, joissa paljon ihmisiä on ahdettu pieneen tilaan, tartuntavaara on suuri. Nyt kuitenkin elämä on alkanut normalisoitua, kaupat aueta ja ihmiset ovat päässeet suurimmista pelostaan eroon. 

Sääliksi käy niitä vaihto-oppilaita, jotka joko lähetettiin kotiin tai heidän ylihuolestuneet vanhempansa näin tahtoivat. Onneksi omat vanhempani ymmärtävät, eivätkä ole liian huolissaan. Olen myös kovin iloinen siitä, etten itse tehnyt hätiköityjä päätöksiä, ja varannut lentolippuja Suomeen jo viime viikolla. Nyt voin rauhassa nauttia viimeisistä viikoistani, niitä on nimittäin jäljellä enää viisi plus muutama lisäpäivä. Järkyttävää, miten aika juoksee !

Mutta mitäs teille lukijoille kuuluu ? Kertokaahan jotain, miten vappu sujui, onko kevättä rinnassa ? Olen kuullut, että Suomessa ilmat ovat olleet viimepäivinä todella kauniit, aurinko on paistanut ja lämpöä on riittänyt. Toivon, että se jatkuu ja että tulevasta kesästä olisi tulossa oikea intiaanikesä, aurinkoinen ja kuuma !