Minä & 370 muuta.

Tiedotus ! Elämäni varmasti yksi parhaimmista viikonlopuista on nyt takana. Huihai, että oli kivaa, aivan mieletöntä nimittäin ! Haluan takaisiiiin !!


Torstaina 4.12 lähdettiin aamulla oman kaupunkimme vaihtareiden kanssa ajamaan Mexico Cityyn bussilla. Matka kesti tunnin. Siellä vaihdoimme bussia ja mukaan tulivat vaihtarit myös kolmesta muusta kaupungista. About 50 muun tyypin kanssa ajettiin reilu viisi tuntia päämääräämme Guanajuatoon. Illan myötä paikalle saapui kaikki vaihtarit ympäri Mexicoa. Paikalla oli loppujen lopuksi about 370 tyyppiä ympäri maailmaa. Eniten oli brasseja ja saksalaisia, molempia about 85... Suomalaisia oli paikalla 11, joka oli ihan hyvä saavutus ;)


Skandinavian kaunokaiset edustamassa.


Ja tässä sitten melkein kaikki paikalla olijat.


To-su aikana ehti hyvin tutustua kaupunkiin, joka on todella kaunis. Täynnä värikkäitä taloja ja vuorilla kiemurtelevia katuja. Ihan erilainen, kuin tää mun kotikaupunki täällä. Ja varsinki tooodella täydellisen erilainen kuin Suomi ! Myös ilmasto oli ihan mukava, lämpimämpi, kuin täällä Pachucassa. Miksi mä oon joutunut yhteen koko tän maan kylmimmistä kaupungeista ? :( Yhyy...


6.12, eli Suomen itsenäisyyspäivänä sattui juuri olemaan kaikille järjestetty Formal-dinneri. Sinne sitten laittauduttiin Suomi-tyttöjen kanssa ja nautittiin illallinen samassa pyödässä, Suomelle laseja skoollaillen. Oli Ihanaa, kun kerrankin lähes kaikki Mexicon suomalaiset vaihtarit oli koolla ja sattui vielä olemaan tämä juhlapäivä.


Juhlia ehdittiin muutenkin oikein mukavasti. Joka ilta tuli tanssittua monen monta tuntia, joko clubilla tai sitten ihan vaikka hotellin pihalla. Bailaaminen ruotsalaisten, turkkilaisten, norjalaisten, puolalaisten, ranskalaisten, jenkkien, canadalaisten, belgialaisten, aussien, uusi-seelantilaisten, brassien ja muiden maiden tyyppien kanssa oli niiiin siistiä ! Sellasia bileitä lisää, por favor !


Sunnuntaina päivällä sanottiin hyvästit kaikille ja vilkutettiin bussin ikkunasta hotellille. Edessä oli seitsemän tunnin paluumatka Pachucaan. Vhän haikeilla mielin lähdettiin matkaan, koska viimeiset päivät olivat olleet niin mahtavia. Onneksi bussissa jaksettiin vielä pitää hauskaa, huolimatta tiedosta, etten tulisi montaa tapaamani ihmistä luultavasti enään koskaan näkemään. Se on silti varma, etten tule koskaan unohtamaan tuota viikonloppua Guanajuatossa !